SALLAN KUNTA
SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

10.01.2002, 07.05.2002
ARKKITEHTISTUDIO EMP OY

1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT
1.1 Tunnistetiedot
SALLAN KUNTA
SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS
Tunturialueen kortteleiden 210 ... 214 sekä viher-, liikenne-, vesi- ja tiealueiden asemakaava ja tonttijako
(Sotkajärven kangas, Ingmar Blomquist)

Laatijan nimi ja yhteystiedot
Arkkitehtistudio EMP Oy / Esko Puijola
Kirkkokatu 4 A14, 90100 Oulu
puh. 0208 311 511, gsm 040 500 7511
emp@arkkitehtistudio.com

Vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä
Kaavatoimikunta 19.3.2001 §6
Käsittelypäivämäärät
Kaavatoimikunta 4.02.2002, 23.4.2002.
Kunnanhallitus 2.4.2001 §117, 29.4.2002
Valtuuston hyväksymispäivämäärä

1.2 Kaava-alueen sijainti
Asemakaava-alue sijaitsee Sallantunturin Revontulihotellista etelään 1,3 km Salla - Kuusamo tien itäpuolella. Alue rajautuu pohjoisessa Sallatunturin rakennuskaava-alueeseen, idässä Sukkalampeen. Etelän puolella Salla-Onkamo maantien liikennealue on sisällytetty kaava-alueeseen.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Sotkajärven kankaan loma-asuntoalue, Asemakaavan koko pinta-ala on 10,53 ha. Alueeseen sisältyy noin 9 hehtaaria IB-System Ky:n omistamasta tilasta Sotka 47:41. Asemakaava sisältää 3880 kerros-m2 ja 17 rakennuspaikkaa.

2 TIIVISTELMÄ
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
- Alustavat neuvottelut maanomistajan, kunnan viranomaisten ja kaavoittajan kanssa 04/ _ 10/ 2000.
- Kunnan viranomaisten ja kaavoittajan maastoinventoinnit 08/ 2000.
- Vireille 19.3.2001 kaavatoimikunta ja 2.4.01 kunnanhallitus.
- Pohjakartan täydennysmittaus 29.3.01, hyväksyntä 15.5.01.
- Luonnossuunnitelma 21.10.01.
- OAS mukainen kuuleminen yleisötilaisuudessa ja lehdistötiedottein marraskuussa 2001.
- Kunnallistekninen suunnittelu: Sallan kunta, tekninen toimisto 11/ 01.
- Neuvottelut ja lausuntopyynnöt: Tielaitos, Koillis-Lapin Sähkö Oy, 11/ 01.
- Viranomaisneuvottelut: Lapin ympäristökeskus 03/2001, 01/ 2002.
- Asemakaavaehdotus 10.01.2002.
- Nähtävillä 21.2. _ 25.3.2002.
- Muistutuksia 1 kpl, kaavaehdotukseen tehty kunnanhallituksen päätöksen 29.4.02 § 122 mukainen oikaisuluonteinen korjaus.
- Rakennustapaohjeet 2.5.2002

Virkistys
Sukkalammen yli on rakennettu kunnan toimesta matkailukeskusta palvelevat hiihto- ja ulkoilureitit sekä moottorikelkkareitti.

Liikenne
Kaava-alue sisältää Salla-Onkamo tien liikennealuetta. Tie on rakennettu nykyiselle paikalleen 1990-luvun alussa. Tieltä on liittymä alueen muistomerkille ja tätä kesäisin palveleva pieni pysäköintialue.

Rakennettu kulttuuriympäristö
Alueella sijaitseva kellari on entistetty v.1996 Talvisodan tapahtumista kertovaksi muistomerkiksi. Kts. 5.7 Nimistö.

Ympäristöhäiriöt
Melu

Ympäristöministeriön melulaskentaohjelmalla laskettuna lomarakentamiseen tarkoitettu 45 dBA:n melualueen raja kulkee n. 100 metrin etäisyydellä maantien keskiviivasta mitattuna.

3.1.4 Maanomistus
Salla-Kuusamo tien tiealue on tiehallinnon omistama.
Tila Sotka 47:41 on Ingmar Blomquist / IB-System Ky:n omistuksessa.

3.2 Suunnittelutilanne
Seutukaava:
Lapin seutukaavan 4. osassa alue on varattu matkailualueeksi (RM).

Yleiskaava:
Vahvistetun Sallatunturin osayleiskaavaan mukaan alue on palvelujen ja hallinnon aluetta sekä lähivirkistysaluetta.

Asemakaava:
Alue on kaavoittamatonta. Pohjoisosastaan se rajautuu rakennuskaava-alueeseen, joka on vahvistettu 2.5.1985.

Muut suunnitelmat:
Kaava-alueesta osa sisältyy maantien 950 Salla-Onkamo tien parannussuunnitelmaan (Tielaitos 1990).
Itä-Lapin matkailullisesti merkittävien teiden maisema-alueiden kunnostamisen yleissuunnitelma (Lapin ympäristökeskus 2001)
Ympäristöselvitykset:
Sallatunturin alueen osayleiskaavaa varten on tehty perusselvityksiä ja maisemaselvitys (Suunnittelukolmio Oy, Oulu 1989-92).
Rakennusjärjestys:
Aluetta koskee Sallan kunnan rakennusjärjestys
Pohjakartta:
Lapin maanmittaustoimisto on laatinut alueen pohjakartan täydennysmittauksen 28. 3. 2001. Maanmittauslaitos on hyväksynyt pohjakartan kaavoituksen pohjaksi 15.5.2001.

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
- Alustavat neuvottelut maanomistajan, kunnan viranomaisten ja kaavoittajan kanssa 04/ _ 10/ 2000.
- Kunnan viranomaisten ja kaavoittajan maastoinventoinnit 08/ 2000.
Sallan kunnanhallitus on 2.4.2001 §117 suhtautunut periaatteessa myönteisesti IB-System Ky:n esitykseen Sallatunturin asemakaavan laajentamiseen ja antanut kaavatoimikunnalle/tekniselle toimistolle tehtäväksi valmistella maankäyttö- ja kaavoitussopimuksen laatimista Sallan kunnan ja IB-System Ky:n välille. Samalla kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan laatijaksi Arkkitehtistudio EMP Oy:n /arkkitehti Esko Puijola.

4.3.2 Vireille tulo

Aloite: 18.10.2000
IB-System Ky / Ingmar Blomquist
Bertilsrundan 19, 66970 Hirvlax
puh. 0500 367646

Vireille
19.3.2001 kaavatoimikunta ja 2.4.01 kunnanhallitus.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
OAS:n mukaisesti asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu Koillislappi lehdessä ja tavallisella kirjeellä maanomistajille, naapureille ja viranomaisille.

Kaavoitustyön alussa on pidetty esittely- ja ideointitilaisuus Sallatunturin alueen matkailuyrittäjille ja työntekijöille. Tilaisuus järjestettiin Sallan Poropuistossa 23.11.2001. Tilaisuudessa esiteltiin ensimmäisiä luonnoksia alueen käyttämiseksi. Esitellyt ajatukset saivat positiivisen vastaanoton. Osallistujat painottivat mm. liikennemelun ja kevyen liikenteen huomioimista, myös rakentamistapaohjeisiin esitettiin ideoita.

Suunnittelualuetta sivuava Salla-Kuusamo maantie vaikuttaa kaavaratkaisuun oleellisesti. Kaavoituksen aloittamisesta kaavoittaja on kysynyt lausuntoa Tiehallinnon Lapin tiepiiriltä. Lausuntonaan Lapin tiepiiri kirjoittaa 8.11.2001:

"Loma-asuntoalueelle voidaan kulku järjestää maantie 950 Salla-Onkamo tiesuunnitelman paalulla 9380 vasemmalla olevan liittymän kautta (muistomerkille johtava liittymä). Maantien vastakkaiselle puolelle kaavatien liittymäksi tiepiiri esittää Y 13-liittymää. Lapin tiepiiriltä tulee hakea lupa liittymän käyttötarkoituksen muuttamiseksi.

Ympäristöministeriön melulaskentaohjelmalla laskettuna lomarakentamiseen tarkoitettu 45 dBA:n melualueen raja kulkee n. 100 metrin etäisyydellä maantien keskiviivasta mitattuna.

Erkki Hulkko
Kari Ruokanen
Insinööri
rakennusmestari
Tienpidonsuunnittelu "

Energiahuollosta alueella vastaa Koillis-Lapin Sähkö Oy, josta suunnitteluteknikko Olavi Vuoni kirjoittaa kaavoittajan lähettämän luonnoksen pohjalta 29.11.2001:

Olen merkinnyt kaavaluonnokseen voimansiirtoalueen 20 kV:n johdolle ja muuntamolle. Tällä sijoituksella voimansiirto olisi taloudellisinta sekä johtojen rakentamisen että käytön kannalta. Nämä rakennettaisiin ilmajohtoina. Pienjännitejohdot voitaisiin rakentaa maakaapeleina kun alueen rakentaminen ajoittuisi lyhyelle ajalle.

Esitetty voimansiirtolinja olisi sijoittunut avoimen Sukkajängän laidalle vanhan tunturiin johtavan polun päälle ja muuntaja keskeiseen puistoon. Linja olisi hallinnut kaunista avointa suomaisemaa ja luontopolusta olisi tullut epäviihtyisä sähkölinjan alusta. Muuntaja olisi vallannut kaava-alueen sydämen. Kaavoittajan ja suunnitteluteknikon kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella voimajohdolle ja muuntajalle löytyi paikka alueen länsipään puistosta, johon sijoitettuna tekniikka ei hallitse alueen ympäristökuvaa.

Suunnittelun etenemistä on voinut seurata myös internetin kautta. Kaavoittajan web-sivuilla: www.arkkitehtistudio.com/salla.htm on jatkuvasti päivitettyä tietoa alueesta kuvin ja selostuksin sekä annettu mahdollisuus palautteelle. Sivuille on linkki Sallan kunnan sivuilta. Palautetta sivujen kautta ei ole tullut.

Paikallinen lehdistö on esitellyt kaavoitusta marraskuussa 2001 kuvin ja selostuksin yhteensä yli 2000 palstamillimetriä.

Viranomaisneuvottelut: Lapin ympäristökeskus 03/2001, 01/ 2002.

Asemakaavaehdotus 10.01.2002 on ollut nähtävillä 21.2. _ 25.3.2002. Ehdotuksesta on jätetty yksi muistutus, kaavaehdotukseen on tehty kunnanhallituksen päätöksen 29.4.02 § 122 mukainen oikaisuluonteinen korjaus tontilla 214/5: säilyvän puuston alueen laajennus.

Kaavatoimikunta on 7.5.02 käsitellyt 2.5.2002 päivätyt rakennustapaohjeet.

4.3.4 Viranomaisyhteistyö
Lapin ympäristökeskus (arkkitehti Riitta Lönnström ja Yrjö Meltaus) on tarkastanut kaavan OAS:n 03/2001 ja kaavaluonnoksen 01/ 2002 sekä kaavaselostuksen 02/2002. Esitetyt näkemykset ja kannanotot on otettu jatkotyössä huomioon.

4.4 Asemakaavan tavoitteet

4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kunnan asettamat tavoitteet
Uusi alueelle sijoittava rakentaja vilkastuttaa matkailukeskusta ja tarjoaa työpaikkoja ja palvelujen käyttöä sekä lisää loma-asuntotarjontaa.

Matkailukeskuksen ulkoilu- ja moottorikelkkareitit sekä viheryhteydet saadaan kaavoitetuiksi yhtenäisiksi.

Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Tavoitteena on toteuttaa osayleiskaavassa osoitettu rakentamismahdollisuus matkailua palvelevina ja loma-asuntojen korttelialueina. Kevyen liikenteen yhteys saadaan jatkumaan yleiskaavan osoittamalla tavalla

Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Kuusamosta päin lähestyttäessä alueesta tulee ensimmäinen matkailukeskuksen ydinalueen rakennetusta ympäristöstä. Ensivaikutelman tulee olla positiivisella tavalla näyttävä. Vesi- ja tunturimaisema antavat hyvät lähtökohdat ja niitä voidaan täydentää keskittämällä rakentaminen metsäsaarekkeen sisään.

Liikennemelun haitan vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Osallisten tavoitteet
Maanomistajan tavoitteena on riittävä tehokkuus, jotta kaavoitukseen kunnallistekniikkaan ja ympäristönhoitoon sijoitettavat varat olisivat oikeassa suhteessa rakennettavan alueen laajuuteen. Tavoitteena on tasokas lopputulos niin, että alueesta tulisi haluttu ja siellä lomaileva tuntisi olevansa arvostettu.

Asemakaavan laadulliset tavoitteet
Kaavan laatijan tavoitteena on luoda alueesta nykyaikainen kaupunkilaislomailijan tavoittelema aluekokonaisuus, jossa on kauniin luonnon lisäksi virikkeistä tiiviyttä ja josta on helpot luontoyhteydet palvelu- ja virkistysalueille. Viihtyisä ja kaunis kokonaisuus syntyy niin kokonaismaiseman kehittämisestä kuin yksityiskohtien viimeistellystä toteuttamisesta.

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
Vaihtoehtona liikenteen häiriön torjuminen etäisyyteen perustuen olisi pienentänyt rakentamiseen soveltuvan alueen yhteen tonttiriviin Sukkajängän laidassa. Tämä ei olisi täyttänyt yleiskaavassa esitettyä alueen käyttöä ja alue menettäisi luonteensa virikkeisenä loma-asuntoryppäänä. Toteuttaminen ei olisi kannattavaa.

Vaihtoehtona rakennuksilla ja rakenteilla muodostettava melueste on toteuttamiskelpoinen ja luo samalla oman persoonallisen lisän alueen ilmeeseen tieltä päin katsottaessa. Tässäkin vaihtoehdossa jätetään suojapuustoa viheralueelle ja tonteille sitomaan mahdollista pölyä ja liikennepäästöjä.

Arvioinnit perustuvat matkailukeskuksen nykytilanteesta tehtyihin tarkasteluihin, maastoinventointiin, maisemakuvauksiin, historiaselvityksiin ja osallisilta saatuun palautteeseen.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne
Kaava-alue koostuu tiiviistä kortteliryppäästä, joka liittyy Salla-Onkamo maantiehen nykyisen Talvisodan muistomerkkiliittymän kohdalta. Alueen tiestö muodostuu yhdestä "ikihonka"-muotoisesta tiestä.

Korttelialueet sijoittuvat rakentamiseen hyvin sopivaan kukkulaiseen kangasmetsään Sotkalammen länsipuolelle.

5.1.1 Mitoitus
Korttelialueet
Korttelialuetta on yhteensä 2,39 ha. Alueen kokonaiskerrosala on 3880 kem2. Rakennuspaikkoja on 17 kpl ja arvioitu loma-asuntojen lukumäärä on 40 kpl. Aluetehokkuus on e = 0,04 ja R - alueiden tonttitehokkuus e = 0,16.

Viheralueet
Viheraluetta on yhteensä 5,61 ha. Tästä retkeily- ja ulkoilualuetta 1,83 ha, lähivirkistysaluetta 0,87 ha ja puistoa 2,89 ha. Korttelialueiden keskellä on 310 m2 leikkipuisto.

Vesialueet
Vesialuetta asemakaavaan sisältyy 0,42 ha. Vesialueet ovat sekä uutta että olemassa olevaa tekolampea.

Liikennealue
Liikennealuetta kaavassa on 1,76 ha ja katualuetta 0,34 ha.

5.1.2 Palvelut
Alue tukeutuu rakennettuihin matkailukeskuksen palveluihin.

5.3 Aluevaraukset
Loma-asuntoalueet ja matkailua palvelevien rakennusten korttelialueet

Rakennukset on sijoitettu maaston muodot, ilmansuunnat, pihojen aurinkoisuus ja ikkunoiden maisemanäkymät huomioiden. Loma-asuntojen lukumäärää ei ole määrätty matkailurakentamisen korttelialueilla, loma-asuntotontilla asuntoja voi olla kaksi.

Rakennusten massoittelu, ilme, materiaalit, kattokaltevuudet, melu- ja tonttiaitaukset, portit aluevalaistus ym. esitetään erikseen laadittavissa rakennustapaohjeissa, jotka hyväksyy kunnanhallitus. Kaavamääräyksellä velvoitetaan noudattamaan näitä ohjeita.

Loma-asuntojen ulkoalueiden meluraja 45 dBA täyttyy sijoittamalla rakennukset suojaamaan oleskelupiha-alueita ja täydentämällä rakennusten väliä melunsuoja-aidalla. Lisäksi rakennusten ulkoseinien ja ikkunoiden ääneneristävyydeksi määrätään vähintään 35 dBA.

Virkistysalueet
53 % kaava-alueesta on virkistysaluetta. Alueen pohjoisosan Sukkajängän yli kulkee tunturia kiertävä ulkoilu- ja moottorikelkkailureitit lähivirkistysalueella. Sukkajängän eteläosa on puistoa. Se tulisi säilyttää nykytilassaan pääosin avoimena muutamin katajapensain ja lapinpajuin.

Kaakkoisosassa kaunis metsikkö on säilytetty päätien ja Sukkalammen välisenä maisemapuistona (Kruununmetsänpuisto). Korttelialueiden sisällä on etelään laskevassa rinteessä on leikkipuisto. Tämän varusteet tulisi toteuttaa käyttäen lapin ympäristöstä löytyviä aiheita: kelopuita, jäkäläkiviä nuotiopaikaksi, laavu suojaksi yms.

Liikennealueet
Tiesuunnitelman mukaista mitattua liikennealuetta on levennetty pohjoispuolelle. Tähän esitetään toteutettavaksi matkailukeskukseen johtava kevyen liikenteen yhteys, joka liittyisi jo toteutettuun pyörätiehen n. 150 metrin päässä kaava-alueen rajasta.

Liikennemelun ja _pölyn torjumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Liikennealueen ja tonttien välissä on viheralue, rakennusalojen etäisyys maantien keskilinjasta on noin 50 metriä. Tonteille on määrätty säilytettäväksi suojapuustovyöhyke.

Matkailukeskuksen moottorikelkkareitti kulkee ulkoilureitin kanssa alueen pohjoisosan retkeily- ja ulkoilualueella.

Vesialueet
Kaava-alueen länsiosassa on tunturista vettä johtava puro, joka on pääosin kaivettu kulkemaan tilojen rajalla. Kaivettu osa purosta on epävakaata siten, että reunat syöpyvät ja maat vyöryvät vuosittain eri paikoista täyttäen uomaa. Tämän ilmiön rauhoittamiseksi puron rannat on lujitettava ja siihen esitetään tehtäväksi tekolampi. Lammen yhteyteen saadaan kaksi omarantaista tonttia rantasaunoineen ja päätien puolelle soliseva pieni koski.

Itäosan Sukkalampi on padottua suota kalankasvatusta varten. Lammen rannat ovat soiset ja kaavoitettavan tilan puolella ne vaativat ruoppausta, jotta lammen virkistyskäyttö olisi mahdollista. Tälle rannalle saadaan tasokkaat omarantaiset ja maisemaltaan kauniit rakennuspaikat.

Kunnallistekniikka
Kaava-alueen vesi- ja viemäriverkkojen yleissuunnitelma on laadittu kunnan teknisessä toimistossa maanomistajan toimeksiannosta. Suunnitelman mukaan painovoimainen viemäriverkko johtaa vedet idästä länteen, jossa se yhdistetään pumppaamon avulla kunnan olemassa olevaan verkostoon. Vesi- ja viemäriputkistot sijoittuvat tiealueille routarajan alapuolelle.

Koillis-Lapin Sähkö Oy:n kanssa on neuvoteltu energiaverkon toteuttamistavasta ja sijoittelusta. 20 kV:n voimansiirtojohdot tuodaan ilmajohtoina alueen länsiosaan puistokaistalle, johon on osoitettu alue muuntamolle.

Energian jakelun pienjännitejohdot, ympäristövalaistus sekä mahdollinen TV-kaapeliverkko toteutetaan maakaapelein tien rakentamisen yhteydessä.

5.4 Kaavan vaikutukset
Vaikutukset ympäristöön ja maisemaan:
Valittu asemakaava muuttaa alueen ympäristöä nykytilanteeseen nähden tonttialueilla oleellisesti. Metsäinen kangas muuttuu suhteellisen tiiviisti rakennetuiksi kortteleiksi. Kokonaismaiseman luonteen säilyttämiseksi korttelialueiden reunoilla on säilytettävien ja istutettavien puiden vyöhyke ja aluetta reunustaa viheralueet.

Korttelialueiden keskellä olevat puistot ja säilyvä tonttikasvillisuus turvaavat sisäisen alkuperäisen luonnon läsnäolon rakennetussakin ympäristössä.

Vaikutukset maaperään ja veteen:

Kaavamääräyksen mukaan tonttien rakentamattomat osat tulee säilyttää luonnontilaisena. Näin suuri osa maaperän kasvillisuutta ja pinnanmuodostusta säilyy entisellään. Alue on kauttaaltaan kaltevaa, jolloin

pintavesien virtaus voidaan säilyttää entisen tyyppisenä ja kasvillisuuden vesiolosuhteet eivät olennaisesti muutu.

Tunturista vettä johtava puro, joka on tilan rajalla kaivettu ojaksi, on rannoiltaan epävakaa. Suunnitellun tekolammen ja rantojen vahvistamisen avulla oja saadaan muotoiltua luonnonpuron kaltaiseksi ja pysymään uomassaan.

Sukkalammen tekoaltaan rannan muotoilulla altaan virkistyskäyttöä voidaan lisätä vaikuttamatta lammen vedenpinnan tasomuutoksiin.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen:

Kaava-alue täydentää matkailukeskusta suunnitellusti osayleiskaavan mukaan.

Vaikutukset kulttuuriperintöön

Kruununmetsän torpan aikaiset muutokset maisemaan: Sukkajänkä ojituksineen, perunamaan metsäaukio ja entisöity kellari Talvisodan muistomerkkinä säilyvät. Alueen nimistö taltioi muistoja ensimmäisistä asukkaista ja historian tapahtumista.

Kaavan tavoitteiden kaikinpuolinen toteutuminen asettaa laatuvaatimuksia jatkosuunnittelulle, toteutukselle ja rakennusvalvonnalle. Näitä tukemaan kaavaa täydentää rakennuslautakunnan hyväksymät rakentamisohjeet.

5.5 Ympäristön häiriötekijät
Ohikulkuliikenteen aiheuttaman häiriön torjunta on esitetty luvussa 5.3.

5.6 Kaavamerkinnät ja _määräykset
Kerrosluvun murtolukumääräykset ohjaavat rakentamista käyttämään osittaisia kerroksia. Itäosan kukkulaisessa maastossa on mahdollisuus myös rinneratkaisuihin. Näillä tavoilla rakentamista voidaan keskittää osittain kaksi- ja jopa kolmikerroksiseksi sekä moni-ilmeiseksi.

Rakentamisohjeiden hyväksyminen on erotettu kaavan käsittelystä ja osoitettu erikseen kunnanhallituksen tehtäväksi. Tämä sen vuoksi, että kaavan pitkä toteutusaika muuttaa todennäköisesti käsityksiä hyvästä lomarakentamisen tavasta ja näin kaavan toteutukseen saadaan joustavuutta ja tilaa tulevaisuuden uusillekin näkemyksille ja aatteille.

Määräaika asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnille on asetettu 20 vuodeksi. Tämä turvaa maanomistajan ja kunnan välisen maankäyttö- ja kaavoitussopimuksen täyttymisen.

Asemakaavassa on esitetty sitova tonttijako, jolloin tontinrajat sekä _numerot osoitetaan asemakaavakartalla. Muut tonttijakoa koskevat tiedot esitetään erillisellä tonttijakokartalla.

5.7 Nimistö
Alueen nimistöstä Sukkalampi ja Sukkajänkä esiintyvät painetuissa kartoissa.

Ensimmäinen asukas Heikki Sotkajärvi perheineen muutti 1910-luvulla Märkäjärven kylästä alueelle. Paikalle perustettiin kruununmetsätorppa 1925. Tämä nykyisin tila Sotka 47:41 oli pysähdyspaikka Hautajärven ja Märkäjärven välisellä erämaataipaleella. Sotkajärven perhe asui tilalla Talvisodan syttymiseen saakka. Tilan korkein metsäkangas sisältää kaavan korttelialueet ja tiealueen. Sotkajärven kangas on luonteva ja selkeä korttelialueiden ja kaavatien yhteinen nimi.
Sotkalampi sopii nimeksi länsiosan uudelle tekolammelle.

Alue on vanhaa kruununmetsää. Tilan historiaa arvostaen Sukkalampeen rajoittuva kaunispuustoinen puisto on nimetty Kruununmetsän puistoksi.

Talvisodan aikana jouluna 1939 hyökkääjä tuhosi tilan.

Säilyneessä kellarissa myöhemmin lämmitelleet suomalaiset sotilaat joutuivat tulitaisteluun, jossa alikersantti Tuuliainen haavoittui kuolettavasti. Vihollispartio joutui pakenemaan lähistöllä olleiden suomalaisten tultua apuun. Kellari on entistetty v. -96 muistomerkiksi talvisotaa edeltäneeseen kuntoon. Maatamme puolustaneiden kunniaksi esitetään muistomerkkialueen nimeämistä paikalla henkensä antaneen sotilaan mukaan: Tuuliaisen mäki.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Asemakaavamääräys velvoittaa noudattamaan erikseen laadittavia rakentamisohjeita, jotka hyväksyy kunnanhallitus. Niillä ohjataan alueen toteuttamista ja ne koskevat paitsi rakennusten tyyliä, materiaaleja ja värejä myös ympäristön rakenteita kuten tien periaatteellista profiilia, pihan ja luonnon käsittelyä, tie- ja maisemavalaistusta, meluaitauksia, tontin rajauksia, portteja, osoiteviittoja yms. Rakentamisohjeet tullaan esittämään tekstein, havainnekuvin, luonnoksin ja selventävin detaljipiirustuksin.

6.2 Toteuttaminen ja ajoitus
Asemakaava pyritään saamaan lainvoimaiseksi niin, että rakentaminen alueella voisi käynnistyä kesällä 2002. Kaavan rakentaminen toteutuu vähittäin maanomistajan toimesta. Kunnan ja maanomistajan välisen maankäyttö- ja kaavoitussopimuksen täyttymiseksi kaavan voimassa ololle on asetettu 20 vuoden määräaika.

Oulussa 10.01.2002, 07.05.2002

Esko Puijola
arkkitehti

Arkkitehtistudio EMP Oy