Oulun keskusliikenneasema-alue on päätetty kehittää VR:n ja Oulun kaupungin yhteistyönä nykyaikaiseksi Oulun matkakeskukseksi. Kehitystyötä varten on perustettu työryhmä, jonka tehtävänä on:

Oulun Matkakeskusta käsittävää tavoitesuunnitelmaa laatimaan on Matkakeskustyöryhmä valinnut konsultin, jonka työtä se johtaa. Suunnitelma laaditaan siten, että ne voivat olla rakennussuunnitelman tai suunnittelukilpailun ohjelma-asiakirjoja.

Valtionrautatiet ja Tiehallitus ovat yhdessä selvittäneet eri kulkumuotojen välistä yhteistyötä, mahdollisuuksia, keinoja ja edellytyksiä. Tästä on valmistunut v. 1991 raportti, joka selvittää matkakeskus-ajatusta.

Suunnittelun tavoitteet ovat johdettavissa Oulun keskustan kehittämistavoitteista.

Oulu on Pohjois-Suomen valtakunnanosakeskus, jonka merkitys tulee näkyä kaupungin ulkoisessa ilmeessä ja toimivuudessa.

Keskustahakuisten elinkeinojen kehittymisen edistämiseksi a työpaikka-väljyyden kasvun vuoksi uutta työpaikkakerrosalaa sijoitetaan myös rautatieaseman alueelle.

Liikekeskustan ydinaluetta ja Raksilan market-aluetta kehitettäessä kaupallisina painopistealueina parannetaan niiden välistä kaupunki-rakenteellisia ja toiminnallisia yhteyksiä.

Maankäyttö- ja liikenneratkaisuissa tavoitteena on korkeatasoinen ja toimiva ympäristö.

Rautatiealueen kaupunkirakennetta jakava vaikutus häivytetään.

Keskustaan muodostetaan kaikkien liikennemuotojen yhteinen terminaalialue, joka oheispalveluineen palvelee siirtymistä liikennemuodosta toiseen ja nostaa joukkoliikenteen vetovoimaa liikennemuotona yleisesti.

Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelmien avulla alue yhdistetään hyvin ja turvallisesti keskustan muihin osiin etenkin ydinkeskustaan, Raksilaan ja hotellipalveluihin.

Matkakeskusaluetta ympäröivien keskustan kuormitetuimpien katujen ja risteysten toimivuus varmistetaan.

Henkilöautojen pysäköintitarve tyydytetään määrällisesti alueen sisällä. Autopaikat ovat mahdollisimman yleisessä ja päällekkäisessä käytössä. Pääosa autopaikoista toteutetaan rakenteellisina.

Suunnittelualue käsittää Rautatienkadun, Kajaaninkadun, Ratakadun ja Kainuuntien rajoittaman alueen nämä kadut mukaan lukien sekä Hallituskadun pääteaukion.

Ratasuunnittelusta, rautatieliikenteen ja junamatkustaja palvelutilojen suunnittelusta vastaa VR. Kaupungin rakennusviraston kaavoitusosasto vastaa maankäyttöratkaisuista ja liikennesuunnitteluosasto vastaa liikenne suunnittelusta. Maankäyttösuunnittelu ja suunnitelmien yhdistäminen on Arkkitehtitoimisto Esko Puijola Oy:n tehtävänä.

Oulun yleiskaavassa 2010, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 12.8.91, on rautatieasema- alue merkitty liikennealueeksi. Alue varataan liikenteen väyliä, rakennuksia, rakenteita ja laitteita varten. Oikeus- ja poliisitalo on merkitty pääkeskustasoisten keskustatoimintojen alueeksi. Alue varataan koko kaupunkia ja sen vaikutusaluetta palveleville julkisille ja yksityisille palveluille, hallinnolle, keskustaan soveltuvalle työpaikkatoiminnalle ja asumiselle.

Oulun keskustan tavoitesuunnitelmassa 10.3.1992 alue on selvitys-aluetta. Sitä kehitetään keskustan kaupunkirakennetta eheyttävänä alueena, joka yhdistää Raksilan nykyiseen liikekeskustaan. Alueelle sijoitetaan liikenne- ja matkailupalveluja, muita liiketoimintoja ja keskusta-asumista siten, että asema-alueesta muodostuu uusi kaupunki-kuvallinen kohokohta.

Rautatieasema-alueen asemakaavan on ympäristö ministeriö vahvistanut 6.3.1986. Asemakaavassa Rautatienkadun ja linja-autoaseman välinen alue on rautatiealuetta, jolle saadaan rakentaa rautateitä palvelevia rakennuksia ja laitteita. Linja-autoaseman puoli suunnittelualueesta on Keskusliikenneaseman korttelialuetta, jolla on rakennusoikeutta 6800 m2, sekä hallinto- ja virastorakennusten korttelialuetta, jolla on rakennusoikeutta 17480 m2.

Liikennemuotojen välisen yhteistyön kehittäminen. Tielaitos, Valtionrautatiet, 1991.

Henkilöaseman raiteisto vuonna 2000, Oulun ratakeskus 7.2.1992.

Oulun seudun liikennetutkimus 1989-91.

Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, laadittavana.

Keskustan pysäköinti- ja huoltoliikennesuunnitelma, 1991.

Hallituskadun rakennussuunnitelma.

Tehdyn tutkimuksen (4.- 10.5.1992) mukaan junamatkustajat saapuivat/lähtivät seuraavasti:

Henkilöauton käyttäjistä 23 % tarvitsisi pitkäaikaispysäköintiä ja 65 % ei tarvitse sitä. 12 % ei vastannut pitkäaikaispysäköinnin tarpeeseen. Ennustetilanteessa autoistuminen lisää oman auton käyttöä nykytilanteeseen verrattuna. Kasvun arvioidaan olevan noin 25 % suuruusluokkaa.

matkustajia n. 1500 henkilöä/vrk

matkustajia n. 110 henkilöä/vrk

Ratakadun itäreunan pysäkki 129 vuoroa/vrk

matkustajia n. 420 henkilöä/vrk

matkustajia n. 360 henkilöä/vrk

Nykyinen asemarakennus on asemakaavan mukaisesti suojeltava rakennus, (sr-2).

Kortteliin 36, hallinto- ja virastotalojen korttelialueelle, on rakennettu 14008 k-m2 suuruinen kuusikerroksinen oikeus- ja poliisitalo. Lisäksi korttelissa sijaitsee VR:n toimistotalo, jonka kerrosala on 2480 m2. Autopaikkoja korttelissa on 162.

Korttelissa 37 on linja-autoasema 1200 k-m2ja erillisenä rakennuksena linja-autoliikenteen tavara-asema 512 k-m2. Autopaikkoja korttelissa on 145.

Alueen kaupungin puoleisella osalla pohjoiselta alikululta lukien on neljän perheen asuinrakennus, entinen kiitotavaratoimisto varasto-tiloineen sekä asemarakennus varastopäätyineen.

Entisessä asemaravintolassa on VR:n kauko-ohjauskeskus. Asema-tunnelin eteläpuolella on VR:n vara-asema 'kivikukko' sekä VR:n toimistorakennus, joka on vuokrattu.

Pakkahuoneenkadun kohdalla on VR:n väestösuoja ja sen maan-päällisenä osana Postin ja VR:n henkilökuntaa palvelevia liikuntatiloja. Alueen eteläosassa on asuin- ja talousrakennuksia sekä VR:n kerhotalo.

Asemaraiteiston läntisintä raidetta käytetään junalla kuljetettavien henkilöautojen lastaukseen.

Suunnittelualue on kokonaisuudessaan noin 14,85 hehtaaria, josta kaupungin omistamia katualueita on noin 4,6 hehtaaria. Loput noin 10,25 hehtaaria on valtion omistuksessa.

Valtion omistamista alueista on rakennushallituksen hallinnassa korttelin 36 tontti nro 1 pinta-alaltaan 15063 m2. Valtionrautateiden hallinnassa oleva rautatiealue on pinta-alaltaan noin 53600 m2. Tästä Valtion-rautatiet on vuokrannut Posti- ja Telelaitokselle 30 autopaikkaa.

Oulun kaupunki hallitsee maanvuokrasopimuksen perusteella 1.11.2030 saakka pinta-alaltaan 31650 m2:n aluetta, jolla sijaitsee mm. linja-autoasema. Rata-aukion katualue, pinta-alaltaan noin 2128 m2, on valtion omistuksessa, mutta kaavan mukaisesti alueen on rakentanut kaupunki.

Kartasta käy ilmi suunnittelualueen maanhallinta.

Oulun ruutukaavakeskusta on laajentunut toiminnallisesti perinteisen ruutukaava-alueen ulkopuolelle. Pääkeskustoimintoja on Sijoittunut myös rautatiealueen itäpuolelle ja ratapiha jakaa haitallisesti keskusta-aluetta.

Matkakeskuksesta luodaan kaikkien liikennemuotojen yhteinen termi-naalialue. Sen merkitystä vetovoimaisena keskustatoimintona tehostetaan liittämällä alueelle matkustamiseen ja liikenteeseen liittyviä oheis-palveluita sekä muita palvelutiloja.

Suunnitelmassa asema-alue on kiinteä ruutukaavakeskustan osa. Sen rakentamistapa noudattaa umpikortteliperiaatetta ja rakennusten massoittelu viereisten kaupunginosien massoittelua. Kortteleiden julkisivujen jaksottelussa pyritään muun keskustan mittakaavaan mm. kiinteistöjaon avulla.

Alueen merkitystä kaupungin keskustan yhtenä kiintopisteenä korostetaan matkakeskukseen liittyvällä korkealla rakentamisella. Korkeat rakennukset osoittavat keskustan jatkumista Raksilaan päin ja toimivat suunnan näyttäjinä muuallakin keskustassa. Ne näkyvät myös Tulliväylälle, Kajaanintielle ja Kainuuntielle sekä Rautatienkadun jatkeen uudelle sisääntulotielle. Matkakeskus muodostaa luontevan päätteen Kaupunginojan varren (Yhdystorni-, Rio-tornitalot) ja Hallituskadun korkeiden talojen joukolle ja liittää Raksilan pistetalorivistön samaan sommitelmaan.

Rautatieliikenteen liittymiseen kaupungin keskustan toimintoihin on kiinnitetty erityisesti huomiota. Matkustajien on tunnettava tulleensa suoraan Pohjois-Suomen pääkaupungin keskustaan ja tuntuman on oltava välitön ja luonteva. Tähän on päästy sijoittamalla uudet rakennukset arkadikäytävin kiinteästi laitureiden reunaan niin, että laiturit muistuttavat kaupungin jalkakäytäviä. Laitureilta on suorat yhteydet kevyen liikenteen reitteihin ja saattoliikennealueille. Aseman päälaituriksi on silta- ym. järjestelyin saatu kaupungin puoleinen laituri, jolloin eritasoyhteyksien kautta ei vilkkaimpien junien matkustaja-liikennettä tarvitse johtaa. Laitureiden korkeus on suunnitelmassa VR:n uusien normien mukaisesti 55 cm. Näillä toimenpiteillä junamatkustajat saapuvat kaupunkiin sujuvasti ja tehokkaasti.

Oulun Matkakeskus on koko asema-alueen muodostama kahdeksan erityyppistä korttelialuetta käsittävä kokonaisuus. Matkakeskuksen alueelle on suunnitelmassa sijoitettu uutta kerrosalaa 72500 k-m2, josta asuntokerrosalaa on noin 9000 m2.

Rautatieasema sijoittuu Hallituskadun päähän asema-alueen kaupungin puoleiselle osalle. Hallituskadun pääteaukio toimii luontevasti uutena asema-aukiona. Sille sijoittuu aseman ja postin asiakkaiden liikkumistilaa, lyhytaikaista pysäköintiä ja asematunnelin nousuluiska. Aukio on jäsennöity kaupungin ruutukaavakeskustan luonteen edellyttämän klassismin hengessä. Tästä esimerkkinä aukiota hallitsee kivipäällysteisen ympyrän keskipisteeseen sijoittuva suihkulähde-taideteos.

Hallituskadun aukion eteläreunaan on suunniteltu Postitalon laajennus ja sisäänkäyntiaihe, joka jatkuu siltana Rautatienkadun yli matkakeskukseen. Näin Posti- ja Teletalo liittyy suoraan osaksi matkakeskusta ja kevyen liikenteen reitit voivat jatkua eritasoisena rautatiealueen yli.

Aseman varsinainen saatto- ja noutoliikenne sijoittuu rakennuksen eteläpuolelle. Pääosa takseista, vuokra-autot, pysäköintitalo sekä osa paikallisliikenteen linja-autopysäkeistä on suunniteltu sijoittuvan tämän lähestymissuunnan yhteyteen.

Rautatieaseman korttelia halkovat jalankulkuyhteydet osin valokatteisina sisätiloina. Erisuuntaisten ja -tasoisten yhteyksien risteyskohtaan sijoittuu aseman pääaula, jota reunustavat kolmikerroksiset toimisto- ja palvelutilat. Pääaulan suuri kaareva valokate on matkakeskuksen tunnusmuoto, joka näkyy kaikkiin lähestymissuuntiin.

Pääaula sisältää palvelu ja myyntitiloja sekä liukuporrasyhteydet eri kerroksiin. Maanpinnan alapuolella on huoltotilojen lisäksi asema-tunneliin liittyvää palvelutilaa. Pitkä asematunneli saadaan näiden avulla viihtyisämmäksi ja käyttökelpoisemmaksi. Maanpinnan tasossa sijaitsevat rautatieaseman vilkkaimmin käytettävät palvelut ja odotustilat sekä hotellin vastaanottotilat. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa on matkatoimistotiloja ja ravintola sekä myymälätilaa.

Matkustajaliikenne rautatien yli sekä laitureille tapahtuu kolmannen kerroksen tasolta sekä asematunnelin kautta. Laiturit on esitetty katettavaksi erillisillä katoksilla. Tämä mahdollistaa joustavan vaiheittain toteuttamisen. Laitureiden kattaminen yhtenäisellä ratapihan ylittävällä katteella on myös mahdollista.

Radan varren 4.. .6 kerroksiset rakennusmassat sisältävät toimistotilaa sekä hotellitiloja.15-kerroksinen hotellitorni on mitoitettu siten, että yhteen kerrokseen mahtuu noin 10 hotellihuonetta.

Korttelissa on uutta kerrosalaa 16100 m2.

Matkakeskus yhdistää radan eri puolet asematunnelin ja radan ylittävän yhdyskäytävän avulla. Itäpuolen matkakeskustoimintoina on nykyinen linja-autoasema, matkahuollon tilat, pysäköintitalo ja autopikajunien lastausalue.

Linja-autojen laiturialue on järjestelty uudelleen siten, että lähinnä sijaitsevien laitureiden käyttöä tehostamalla niiden määrää voidaan vähentää. Poistetuille laituripaikoille pysäköintitalon yhteyteen on järjestettävissä linja-autojen lyhytaikaista pysäköintiä.

Linja-autoaseman yhteyteen on varattu lisärakentamismahdollisuus toiseen kerrokseen. Sen kautta on yhteys pysäköintitaloon ja rautatieasemalle.

Korttelialueella on rakennettavaa kerrosalaa 9300 m2 ja pysäköintitalossa on 420 autopaikkaa, josta linja-autoille 12 paikkaa.

Linja-autoaseman radan puoleiseen päätyyn on sijoitettu 4.. .6 kerroksinen toimistotalo sekä 15 kerroksinen oppilasasuntola, joka kesäisin voi toimia kesähotellina. Korkea rakennus on muodoltaan symmetrinen ratapihan vastapäisen hotellin kanssa. Linja-autoaseman pohjoispuolella on 2.. .3 kerroksista tavaratalotyyppistä liiketilaa. Tämä liiketila yhdistää Raksilan market-alueen toiminnallisesti kaupungin muuhun keskustaan.

Ratakadun varteen katutilaa rajaten on sijoitettu viisikerroksinen liike- ja toimistotalo, joka on yhteydessä asematunneliin eteläpäädyn kohdalta.

Korttelialueen autopaikat sijoittuvat eteläpuolen pysäköintitaloon sekä puolitasoille asematunnelin viereen rakennusten ja pihatason alle.

Korttelialueella on rakennettavaa kerrosalaa 18800 m2, josta asunto-kerrosalaa 4500 m2.

Asemarakennus entisöidään suunnitelmassa juhla- ja museotilaksi esimerkiksi viereisen hotellin ja matkailuinstituutin käyttöön.

Asemarakennuksen pohjoispään jatke, joka on toiminut huolto- ja matkatavaroiden käsittelytiloina, esitetään muutettavaksi polkupyörä-keskukseksi. Siellä voidaan säilyttää, vuokrata ja kunnostaa polkupyöriä.

Nykyisen aseman pääoven edustalle rakennetaan juhlava aukio ja taakse ratapihan toiselle puolelle vanhan höyryveturin ympäristöön toteutetaan suomalaisten asemien perinteinen puutarha.

Suunnittelualueen pohjoisosaan on sijoitettu julkisen palvelujen kortteli-alue, josta käytetään esimerkinomaisesti nimitystä matkailuinstituutti. Tämän tyyppinen toiminta täydentäisi monipuolisesti matkakeskusta. Pohjois-Suomessa on toiminut tai on ollut vireillä matkailuun liittyvää koulutusta kuten tulkki- ja matkaopaskoulutus sekä kauppaopiston matkailulinja matkatoimistovirkailijoita varten. Lisäksi matkailuala tarvitsee monenlaista kurssimuotoista koulutusta. Tämäntapaiset hankkeet yhdistettyinä tukevat toisiaan ja lisäävät niiden vetovoimaa.

Korttelialue on mitoiltaan ja sijainniltaan sopiva toteuttaa valokatteisen sisäpihan ympärille. Alueen keskiosan valopiha jatkuu kevyen liikenteen yhteytenä Kajaanintien yli sekä Rautatiekadun yli suunnitellun pysäköintitalon sivusta Linnankadulle. Eteläosasta kevyen liikenteen yhteys jatkuu vanhan asemarakennuksen editse matkailukeskukseen.

Korttelissa on uutta kerrosalaa 7200 m2.

VR:n hallintorakennuksen sekä Oikeus- ja poliisitalon tehokkaasti rakennettua korttelikokonaisuutta on täydennetty pienehköillä lisärakennuksilla.

VR:n rakennus on nykyisin ympäristöjärjestelyiltään keskeneräisen luonteisesti Kajaanintien varressa. Täydentämällä Kajaanintien ja Ratakadun kulmausta lisärakentamisella saadaan tämä hyväkuntoinen vanha rakennus osaksi korttelikokonaisuutta.

Oikeus- ja poliisitalon eteläkulmaukseen on esitetty lisärakentamismahdollisuus. Tämä rakennus kiinteyttäisi kadun kulman kaupunkimaiseksi ja liittäisi hallintokorttelin toisen kerroksen tasalta matkakeskukseen ja edelleen kaupungin keskustaan. Toisen kerroksen kevyen liikenteen yhteyttä olisi mahdollista jatkaa edelleen Ratakadun yli market-alueelle saakka.

Korttelissa on rakennettavaa kerrosalaa 2700 m2.

Kaupunginpuoleisen eteläkulmauksen korttelissa on toimisto- ja liiketalo sekä pysäköintilaitos.

Nelitasoinen pysäköintitalo sijoittuu korttelin aseman puoleiseen osaan. Sen pohjakerroksessa on lyhytaikaista pysäköintiä ja autovuokraamon toimipiste.

Korttelin eteläosan liike- ja toimistotalon rakentaminen edellyttää jalkakäytävien käyttöönottoa arkadikäytävinä ja ratapihan puolella rakennusten nousemista suoraan laiturin viereltä. Näin kortteliin saadaan tarpeeksi mittaa kaksirunkoiselle rakennukselle ja samalla urbaani ilme alueen ympäristöön.

Kortteli muodostaa ratapihan portin yhdessä vastapäisen korttelin rakennusten kanssa. Tämän korostamiseksi rakennusten massoittelussa on selkeitä toistuvia aiheita, jolloin matkakeskuksen sisääntulo saa paikan merkitystä korostavan leiman.

Korttelissa on uutta kerrosalaa 5900 m2 ja pysäköintitalossa autopaikkoja 300 kpl.

Matkahuollolla on nykyisin yksinkertainen hallirakennus linja-autoaseman eteläpuolella. Suunnitelmassa matkahuoltotoimintojen paikka on säilytetty ennallaan. Linja-autojen pitkäaikainen pysäköinti on siirretty muualle. Lyhytaikainen pysäköinti on sijoitettu vastapäisen pysäköintitalon pohjakerrokseen laitureiden viereen.

Korttelin rakentamista on tehostettu vastaamaan ympäristön ja radan toisen puolen rakentamistapaa. Korttelin pohjakerros on pääosin matkahuollon ja sen asiakas- ja linja-autoliikenteen käytössä ja osin liiketilana.

Ylemmissä 2... 4. kerroksissa on toimistotilaa ja 5. ja 6. kerros on asuntoina.

Luontevia käyttäjiä toimistotiloille olisivat esimerkiksi huolintaan ja liikennöintiin liittyvien yritysten konttorit.

Korttelissa on rakennettavaa kerrosalaa yhteensä 12600 m2, josta asuntokerrosalaa 4500 m2.

Matkakeskuksen perusidea on yhdistää liikenneasemat ja niihin liittyvät palvelut, jolloin palvelutasoa voidaan parantaa ja monipuolistaa. Siirtyminen kulkumuodosta toiseen tulee vaivattomammaksi ja nopeammaksi. Näin lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta tekemällä kulkumuodon vaihto sujuvaksi. Matkakeskuksessa kohtaavat ainakin seuraavat palvelumuodot:

Matkakeskuksen tulee lisäksi sijaita edullisesti kaupungin keskustaan nähden ja ympäröivän maankäytön tulee tukea sen toimintoja.

Matkakeskuksen toiminnan perusedellytyksiin kuuluu ympäröivän katuverkon liikenteellinen toimivuus. Nykytilanteessa ongelman muodostavat rautatien alikäytävien yhteydessä sijaitsevat liittymät, jotka ruuhkautuvat säännöllisesti työmatkaliikenteen huipputuntien aikana. Ruuhkien vaikutukset heijastuvat koko Rautatienkadulle.

Rautatienkadun liikenteenvälityskyky on turvattu seuraavin toimenpitein:

Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen reitit ohjataan mahdollisimman suoraan päätieverkkoon Kajaanintien ja Kainuuntien kautta. Tämä edellyttää mm. liikenteenohjaustoimenpiteitä Ratakatu - Saaristonkatu liittymässä, jotta Ratakadulta voidaan kääntyä vasemmalle valtatien 4 suuntaan.

Paikallisliikenne säilyy pääosin Ratakadulla, jonka pysäkeiltä on suora yhteys asematunneliin. Ratakadulla tarvitaan joukkoliikennettä suosivia järjestelyjä, samoin Kainuuntiellä ja Kajaanintiellä. Rautatienkadulla joukkoliikenne perustuu ns. City-linjan ja taksien varaan. Matkakeskuksen saavutettavuutta parantaa Isokadun muuttuminen joukkoliikennekaduksi.

Takseille on varattu tilaa sekä rautatie- että linja-autoaseman välittömästä läheisyydestä

Finnairin kaupunkiterminaali sijaitsee matkakeskuksen tiloissa.

Matkakeskusta voidaan lähestyä henkilö autolla kaikista suunnista. Pysäköintitalot radan molemmilla puolilla palvelevat erityisen hyvin pitempiaikaista liityntäpysäköintiä.

Saattoliikennettä ym. matkakeskuksessa asiointia varten tarvitaan lyhytaikaista pysäköintitilaa keskimäärin 50 ja enimmillään 150 autopaikkaa. Ne on mahdollista sijoittaa maantasoon lähelle matkakeskusta. Lisäksi alueen pysäköintilaitokset tarjoavat joustavan mahdollisuuden lyhytaikaiseen pysäköintiin.

Kortteleiden huolto tapahtuu pääasiassa kellaritilojen huoltokäytävien kautta.

Matkakeskukseen johtaa kevyen liikenteen väylät kaikista tulosuunnista. Hallituskadun aukiolta on eritasoyhteys sekä asemarakennukseen että asematunneliin. Terminaalirakennuksia yhdistää myös ratapihan yläpuolinen jalankulkuyhteys.

Nykyisen rautatieasemarakennuksen pohjoispäässä on tilat polkupyöräpysäköinnille ja -vuokraukselle.

Matkakeskukseen tuleva rautatieliikenne on

Lisäksi henkilöjunilla kuljetetaan postivaunuja.

Liikennemäärät henkilöliikenteessä ovat v. 2010 ennustetilanteessa

Ennustetilanteessa junamäärä ei tule lisääntymään nykyisestä. Junien vuorokausirytmitys tulee määräytymään nopean liikenteen kehittymisen myötä, jolloin Oulusta lähtee klo 6.00 ensimmäinen yhteys Helsinkiin ja sen jälkeen noin 3 tunnin välein uusi etelään suuntautuva juna.

Pohjoiseen ja itään suuntautuva liikenne nivoutuu pääkulkusuunnan, etelän, mukaisesti.

Eri kulkumuotojen osuutta siirryttäessä matkustajaksi junaan kuvaa Matkakeskustyöryhmän tekemä haastattelututkimus. Sen mukaan kevyen liikenteen osuus on 27 %, henkilöautojen 40%, taksin 10%, paikallis-liikenteen linja-autojen 18% ja kaukoliikenteen linja-autojen 5%. Oulussa junaa vaihtavia on erittäin vähän.

Kun ennustetilanteessa maksimijunan Oulun matkustajamäärä on 300.. .400, tarvitaan asemalle lyhytaikaisia pysäköintipaikkoja noin 100... 150. Pitkäaikaispysäköintiin tarve on 150.. .200 paikkaa.

Autokuljetuksia varten kuormauslaiturin lähelle on varattu paikat noin 25 autolle ja perävaunulle.

Matkustajajunien päälaiturina on raide yksi eli kaupungin puoleinen raide. Laituripituus on noin 550 metriä, jolloin myös pisimmät junat voivat käyttää tätä raidetta. Ratkaisun johdosta matkustajat voivat astua suoraan "keskelle kaupunkia" ilman liukuportaissa tapahtuvaa nousua ja laskua.

Välilaiturin vieressä olevat raiteet kaksi ja kolme palvelevat myös henkilöliikennettä. Kulku välilaiturille tapahtuu asemarakennuksen kohdalla ratapihan yli kulkevaa ylikulkusiltaa pitkin. Ylikulkusillalta on liukuporrasyhteys välilaiturille. Välilaiturille on myös suora yhteys Saaristonkadun alikulkusillalta. Tämän lisäksi itäisin raide (raide nro kuusi) on käytettävissä henkilöjunien laituriraiteena.

Raide neljä on tavarajunien läpiajoraide (max nopeus 80 km/h) ja raide viisi on varattu junien tarvitsemia vaunujen vaihtotöitä varten.

Henkilöratapihalla nykyisin olevat henkilövaunujen huolto- ja asettelu-raiteet on siirrettävä veturitallialueelle Nokelaan. Suunnitelma edellyttää näiden korvaavien raiteiden rakentamista viimeistään silloin, kun uusi asemarakennus ja siihen liittyvät laiturityöt tehdään.

Autopikajunaraide sijoittuu nykyisestä poiketen ratapihan itäreunaan. Vaihdeyhteys on etelästä päin.

Matkustajajunien tarvitsemien huoltoautojen (matkatavara-, posti-, ambulanssi-, poliisi- jne.) kulku välilaiturille on järjestetty laiturin etelä- ja pohjoispäissä olevien tasoristeyksien kautta.

Apulaiskaupunginjohtaja Jouko Punnonen asetti asemapalvelukeskus-työryhmän (kh 29.4.1991) 25.4.1991. Asemapalvelukeskustyöryhmän toimeksianto oli seuraava:

Erkki Koistinen, aluejohtaja

Paavo Salonen, suunnittelupäällikkö

Viljo Kovanen, yli-insinööri

Pirkka Väyrynen, kiinteistöyksikön päällikkö

Timo Välke, lakimies oikeusyksikkö

Heikki Kantola, asemakaavapäällikkö, puh.joht.

Mauri Myllylä, liikenneinsinööri

Jaakko Mähönen, osastopäällikkö

Kaija Puhakka, osastoinsinööri, siht.

Kai Brandstack, kehittämispäällikkö, VR

Raijaliisa Näyhä, toimistoarkkitehti

Erkki Martikainen, liikennesuunnitteluinsinööri

Toivo Holappa, rakennusmestari

Esko Puijola, arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Esko Puijola Oy

Työryhmä on kokoontunut kuukausittain ja tarkastellut erilaisia suunnitteluvaihtoehtoja.

Oulun nykyinen asemarakennus ei täytä kehitettävän matkakeskuksen tavoitteita sijainniltaan eikä tiloiltaan.

Oulun rautatieasema on aiemmin suunniteltu sijoitettavaksi linja-autoaseman yhteyteen Raksilan puolelle. Tavoitteena on ollut saada alueelle syntymään yhteinen keskusliikenneasema. Työryhmän tekemän selvityksen mukaan linja-autoaseman ja rautatieaseman päällekkäisyydellä ei Oulun tapauksessa saavuteta merkittäviä etuja matkustajien tai talouden kannalta. Rautatieaseman sijoittaminen voidaan ratkaista erillisenä.

Luontevimmaksi aseman paikaksi on osoittautunut rautatiealueen kaupungin puoleinen osa Hallituskadun pääte. Siinä matkakeskus liittyy läheisesti kaupunkikeskustaan, se on kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti paras paikka.

Em. ratkaisujen jälkeen vaihtoehdot kiteytyivät rautatieaseman ja linja-autoaseman sijainnin osalta kolmeen malliin:

1. Rautatieasema ja linja-autoasema laitureineen kaupungin puolella maanpinnan tasossa, kevyt liikenne asema-tunnelissa.

2. Linja-autoasema ja rautatieasema lomittuvat päällekkäin, autoliikenne rautatien alapuolella, kevyt liikenne asematunnelissa.

3. Linja-autoasema ja rautatieasema lomittuvat päällekkäin, autoliikenne rautatien yläpuolella, kevyt liikenne johdetaan sekä rautatien yli että ali.

Vaihtoehtojen yksityiskohtaisen vertailun ja esimerkkikohteisiin tutustumismatkan jälkeen jatkotyön pohjaksi valittiin malli, jossa linja-autoasemaa kehitetään nykyisellä paikallaan ja rautatieasema sijoitetaan maanpinnan tasoon Hallituskadun päätteeksi. Kevyen liikenteen alikulkua jatketaan eri tasossa Ratakadun ali ja Rautatienkadun poikki Postiaukiolle. Rautatien yli johdetaan kevyen liikenteen yhteys yhdistämään rautatieasema linja-autoasemaan ja jatkumaan edelleen Raksilan market-alueen suuntaan.

Matkakeskuksen ja kaupungin katuverkoston liittymisestä tutkittiin mm. vaihtoehtoa, jossa Rautatienkadun läpikulkuliikenne ohjataan matkakeskuksen kohdalla maanalaisen tunnelin kautta. Matkakeskuksen edustan rauhoittumisesta huolimatta vaihtoehdosta kuitenkin luovuttiin raskaana ja kaupunkikuvalle vieraana.

Viimeisessä suunnitteluvaiheessa päätettiin tarkistaa vielä saattoliikenteen aluetta linja-autoaseman pohjoispuolella, selkeyttää katujärjestelyjä sekä täydentää matkahuollon tavara-aluetta siten, että se voi toimia nykyisellä periaatteella lisärakentamisesta huolimatta.

Matkakeskusalue on suunniteltu toteutettavaksi vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin rautatieasema siihen läheisesti liittyvine palveluineen.

Suunnitelman toteuttaminen vaatii aikaa ja siitä aiheutuu jo ensimmäisessä vaiheessa huomattavia investointikustannuksia VR:lle nykyisten toimitilojen siirtymisen ja laituri- ja ratajärjestelyjen yhteydessä sekä kaupungille kunnallistekniikan ja liikenneratkaisujen toteuttamisessa.

Matkakeskuksen toteutus- ja rahoitusorganisaation järjestämisestä VR ja Oulun kaupunki valmistelevat aiesopimuksen sen jälkeen, kun aikaisemmin laadittu vastaava sopimus tavara-aseman osalta on valtion puolelta periaatteessa hyväksytty.