Oulu on merenrantakaupunki, tuulinen, kostea ja kylmä.
Kaupunkisuunnittelussa ilmasto on otettava huomioon.
Kestävä viihtyisyys syntyy sukupolvien työllä, nyt on meidän vuoromme paikata puutteita!
Heinäpään asemakaava
Asemakaava perustuu 30-luvun funktionalismin kaupunki-ideologiaan
Tällöin luotiin suunnitteluohjeeksi kaaviokuva kaupungista, jossa
Euroopan keskiaikaisten ja teollistumisen alkuvaiheessa syntyneiden
kaupunkislummien ahtausongelmat oli ratkaistu.
Kaavion mukaan rakennukset jäsentyvät suorina samansuuntaisina ja tasavälisinä
riveinä tarkoituksena saavuttaa optimaalinen aurinkoisuus asuntoihin ja alueelle.
Tyynessä Saksan sisämaassa syntyneessä aatteessa tavoitteena oli tuulisuus, jolla
teollisuuden saasteet saataisiin nopeasti häivytetyksi.
Pohjois-Suomen oloissa slummiutumisongelmia ei ollut mutta vielä 60-luvun
kaupunkisuunnittelijat saattoivat kritiikittömästi aatteiden ohjeita noudattaa.
Mm. Oulun keskustaan liittyvä Heinäpään alue on suunniteltu "funkkiksen"
kaupunki-kaavion suorana kopiona.
Tuloksena syntyi nykyinen ankea ja avoin ympäristö, jossa piha- ja katualueet
ovat tilallisesti samanlaisia tuulitunneleita. Ylileveää katuympäristöä hallitsevat
pysäköintialueet ja kadun päätteenä avautuu tyhjyys.
Korttelipihan leikkipaikalla lapsi tuntee vähäisyytensä elinpiirinsä ulkopuolelle
jatkuvien massiivisten talorivistöjen välissä.
Pohjoinen merenrantakaupunki avaa sylinsä luonnonvoimien temmellykselle!
Elävän kaupungin ominaisuuksiin kuuluu kerroksellisuus, jossa uudet sukupolvet
parantelevat edellisten töitä.
Eikö Heinäpään uudistus ole nyt vuorossa? Luodaan siitä Oulun keskustaa kauniisti
täydentävä viihtyisä merellinen kaupunginosa, jossa on suojainen pienilmasto,
rehevä kasvillisuus ja mielenkiintoinen ympäristö.
Kadut voivat olla suojaisia ja viihtyisiä!
Hyvä ympäristö ei synny itsestään.
edelliselle sivulle
seuraava kohde
kaupunkisuunnittelun alkusivu
